keikkua

verbi

  1. Heilahdella (äkillisesti) puolelta toiselle, edestakaisin, ylös alas, keikahdella, keinahdella, kiikkua, vaappua, poukkoilla, hyppelehtiä.
    Esimerkiksi: Keikkua köydessä. Päässä keikkui hilpeästi uusi hattu. Reppu keikkuu selässä. Keikkuvat rattaat. Keikkuva tuoli. Aalloilla keikkuva vene. Arkikielessä, arkikielinen
    Esimerkiksi: Pitkään suosikkitilastojen kärjessä keikkunut iskelmä.

  2. tasapainoilla jossakin korkealla.
    Esimerkiksi: Puussa keikkuva harakka. Pois lapset ikkunalta keikkumasta!

  3. liehua, pyöriä, heilua, touhuta.
    Esimerkiksi: Keikkua jonkun kannoilla. Keikkua valveilla yökaudet.

Katso myös: kallistella, kiikkua, kieppua

Taivutus

1. inf. keikkua, akt. ind. prees., yks. 1. keikun, akt. ind. imperf., yks. 3. keikkui, akt. kond. prees., yks. 3. keikkuisi, akt. imperat. prees., yks. 3. keikkukoon, akt. 2. partis. keikkunut, pass. imperf. keikuttiin.

Synonyymisanakirja

keikkua

  1. kiikkua, kääntyä, hyppiä, keinua, kallistella, huojua, heilua.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti rock
bob around
pitch

Slangisanakirja

  • flengaa: keikkua / roikkua puunoksilla / hypätä : Flengailtii niinku Tartsan ja Cheetah.

Riimisanakirja

keikkua rimmaa näiden kanssa:

kiikkua, liikkua, roikkua, rikkua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

keikkamatka, keikkamuusikko, keikkatyö, keikkua, keikunta, keikutella