karva

karva

  1. anatomia ihoa peittävä sarveisainemuodostuma.

  2. vanhentunut nykyään vähän käytetty merkitys: väri

Esimerkkejä karva sanan käytöstä:

Hänellä nousi 'karvat' pystyyn.

Tämä taimenperhon 'karva' pyytänee nyt hyvin.

Kullankarvainen.

Sanan alkuperä

baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat viro karv, karjala karvu. Englanniksi fur, hair

Katso myös: solukarva, sukanen, karvallinen, rousku, juurikarva

Liittyvät sanat: vaatteen nukka

Synonyymisanakirja

karva

  1. turkki, haiven, ihokarva, hius.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Slangisanakirja

  • karvakotsa: turkishattu

  • karvaooppeli: hevonen

  • karvaperse: fillterittömän savukkeen pää

  • karvari: parturi : Täytys taas mennä karvariin.

  • karvis: karvahattu : Ota karviss messiin, siel on kova blosis.

  • posliini / -pillu: karvaton naisen sukuelinseutu (yl alaikäisiä) : Siel oli pari posliinipilluu, mut me kierrettiin ne kaukaa.

Sanonnat

"Kaljupää silittää tukkaansa ja sanoo: tukka sortilleen vaikka olis vain yksi karva."

Riimisanakirja

karva rimmaa näiden kanssa:

niskakarva, sukakarva, kulmakarva, turpakarva, partakarva, vastakarva, värekarva, juurikarva, viiksikarva

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

karusti, karuuntua, karuus, karva, karvaasti, karvahattu

Ehdota määritelmää