kansanpuhekieli
substantiivi
-
Kansanpuhekieli tarkoittaa tietyn kansan tai yhteisön käytössä olevaa puhekieltä, joka voi poiketa virallisista kielimuodoista ja standardeista.
Suomessa on monia alueellisia kansanpuhekieliä, jotka ilmenevät eri murteissa.
Mitä tarkoittaa
Kansanpuhekieli on arkipäivän kielimuoto, jota käytetään tavallisessa vuorovaikutuksessa, ja se voi sisältää paikallisia sanastoja ja kielioppisääntöjä, jotka eroavat kirjakielestä. Tällaiset kielet voivat sisältää slangia, murteellista ilmaisua ja muita kulttuurisia viittauksia, jotka tekevät niistä ainutlaatuisia. Kansanpuhekieli voi myös heijastaa yhteisön identiteettiä ja kulttuurisia erityispiirteitä, ja se voi vaihdella huomattavasti eri alueilla tai jopa eri sosiaaliryhmien sisällä.
Käännökset
Riimisanakirja
kansanpuhekieli rimmaa näiden kanssa:
kohdekieli, lähdekieli, puhekieli, yleispuhekieli, elekieli, konekieli
Läheisiä sanoja
kansanpelimanni, kansanperinne, kansanperinteentutkija, kansanperinteentutkimus, kansanpuku, kansanpuolue
