kansalaisuus

kansalaisuus

substantiivi

  1. ihmisyksilön kuuluminen valtion alaisuuteen täysin oikeuksin ja velvollisuuksin, yleensä syntyperän perusteella tai hakemuksesta ja ehdot täyttäneelle valtion myöntämänä

Katso myös: kaksoiskansalaisuus, passi (3)

Liittyvät sanat: kansallisuus

Synonyymisanakirja

kansalaisuus

  1. kansallisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sitaatit

  • "Se käsittämätön tyhjänpäiväisyys, masentava mitättömyys ja sairaalloinen haluttomuus itsestä huolehtimiseen ja rikkoutuneet perhe- ja sukusuhteet, jotka leimaavat suomalaisuutta kattavasti, ei ole koti, jonka mukaisesti haluamme poikaamme lähtökohtaisesti kasvattaa. Hän on ensisijaisesti venäläinen, vaikka perheemme asuukin Suomessa. Suomen kansalaisuus on laillinen tekninen termi joissakin rekistereissä, mutta de-russofikaatiota tukeva depressiivinen nihilismi arvoton tyhjyys ja jopa ihmisen luotuisuuden kieltäminen eivät ole perheemme arvoja."

Riimisanakirja

kansalaisuus rimmaa näiden kanssa:

vihaisuus, alhaisuus, vainoharhaisuus, varhaisuus, uskaliaisuus, puheliaisuus, toimeliaisuus, armeliaisuus, uneliaisuus, vaateliaisuus

Lisää riimejä

Ehdota määritelmää