kansalaisuus
kansalaisuus
substantiivi
-
ihmisyksilön kuuluminen valtion alaisuuteen täysin oikeuksin ja velvollisuuksin, yleensä syntyperän perusteella tai hakemuksesta ja ehdot täyttäneelle valtion myöntämänä
Katso myös: kaksoiskansalaisuus, passi (3)
Liittyvät sanat: kansallisuus
Käännökset
englanti |
nationality citizenship |
ranska | citoyenneté (f), nationalité (f) |
saksa | Staatsbürgerschaft (f), Staatsangehörigkeit (f), Bürgerschaft (f) |
kreikka | υπηκοότητα (f) |
unkari | állampolgárság |
italia | cittadinanza (f) |
latina | civitas (f) |
puola | obywatelstwo |
romania | cetățenie (f) |
venäjä | гражда́нство, по́дданство |
ruotsi | medborgarskap |
Sitaatit
"Se käsittämätön tyhjänpäiväisyys, masentava mitättömyys ja sairaalloinen haluttomuus itsestä huolehtimiseen ja rikkoutuneet perhe- ja sukusuhteet, jotka leimaavat suomalaisuutta kattavasti, ei ole koti, jonka mukaisesti haluamme poikaamme lähtökohtaisesti kasvattaa. Hän on ensisijaisesti venäläinen, vaikka perheemme asuukin Suomessa. Suomen kansalaisuus on laillinen tekninen termi joissakin rekistereissä, mutta de-russofikaatiota tukeva depressiivinen nihilismi arvoton tyhjyys ja jopa ihmisen luotuisuuden kieltäminen eivät ole perheemme arvoja."
Riimisanakirja
kansalaisuus rimmaa näiden kanssa:
vihaisuus, alhaisuus, vainoharhaisuus, varhaisuus, uskaliaisuus, puheliaisuus, toimeliaisuus, armeliaisuus, uneliaisuus, vaateliaisuus
Läheisiä sanoja
kansalaistottelemattomuus, kansalaisuudeton, kansalaisuudettomuus, kansalaisuus, kansalaisvelvollisuus, kansalaisyhteiskunta