kannin

  1. Kantoväline.
    Esimerkiksi: Puunkannin.

  2. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
    Esimerkiksi: Kahvi irrotti kielen kantimet. Liikkeen talous oli heikoissa kantimissa heikolla pohjalla, heikolla kannalla. = kannike

Katso myös: kannike, sanka

Taivutus

yks. nom. kannin, yks. gen. kantimen, yks. part. kanninta, yks. ill. kantimeen, mon. gen. kantimien kanninten, mon. part. kantimia, mon. ill. kantimiin.

Käännökset

englanti carrier (object)
(ja-romanization of)

Riimisanakirja

kannin rimmaa näiden kanssa:

jauhennin, möyhennin, lennin, tallennin, vaimennin, äänenvaimennin, iskunvaimennin, tärinänvaimennin, himmennin

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kannibalismi, kannike, kannikka, kannin, kanniskella, kannoilla