kaakko

[ˈkɑːkːo]

  1. Idän ja etelän keskivälissä oleva ilmansuunta.
    Esimerkiksi: Tuulee kaakosta, tuuli kääntyy kaakkoon. Tuuli on kaakossa, kaakon puolella.

Sanan alkuperä

sukulaissanat viro kagu. Englanniksi south-east

Katso myös: väli-ilmansuunta

Taivutus

yks. nom. kaakko, yks. gen. kaakon, yks. part. kaakkoa, yks. ill. kaakkoon, monikossa: mon. gen. kaakkojen, monikossa: mon. part. kaakkoja, monikossa: mon. ill. kaakkoihin.

Synonyymisanakirja

kaakko

  1. kaakkoon, SE.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti sou'-east, southeast
ranska sud-est (m)
saksa Südosten (m)
kreikka νοτιοανατολικά
unkari délkelet
italia sud est (m)
puola południowy wschód (m)-in
venäjä ю́го-восто́к (m), зюйд-о́ст (m) qualifier wind or nautical
ruotsi sydost, sydöst

Riimisanakirja

kaakko rimmaa näiden kanssa:

eteläkaakko, itäkaakko

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kaakertaa, kaakinpuu, kaakki, kaakko, kaakkoinen, kaakkoismurteet

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Kaakko vai kaakko ?

Kysymykset Vastaukset.fi:ssä

Mikä on kainalo ja kaakko ?


Ehdota määritelmää