käpä

substantiivi

Käpälä on eläimen tai ihmisen käden tai jalan pää, jossa on sormet tai varpaat.
Kissa pesi käpäliään huolellisesti ennen nukkumaanmenoa.

Liittyvät sanat: käpälä, käpälälauta, käpälämäki, käpälöidä, käpälöinti, käpätä.

Mitä tarkoittaa

Käpälä viittaa yleensä eläinten raajojen osiin, joissa on kynsiä tai tassuja. Se on tärkeä elinosa, joka mahdollistaa liikunnan, saalistuksen ja tarttumisen. Erityisesti nisäkkäillä, kuten koirilla ja kissoilla, käpälät ovat sopeutuneet ympäristöön ja elintapoihin, esimerkiksi metsästykseen tai kiipeämiseen. Käpälät voivat olla myös merkittäviä eläinten käyttäytymisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.