jumala

substantiivi

  1. korkein henkinen olento monoteistisissa uskonnoissa

    Jumala on olemassa uskonvaraisesti.
Taivutus

yks. nom. jumala, yks. gen. jumalan, yks. part. jumalaa, yks. ill. jumalaan, mon. gen. jumalien jumalten jumalain, mon. part. jumalia, mon. ill. jumaliin.

jumala

  1. johonkin uskontoon liittyvä toiminnan aiheuttaja tai hallitsija, joita joissakin uskonnoissa voi olla useitakin

Esimerkkejä jumala sanan käytöstä:

Panteismin jumala on persoonaton ja ääretön, joten jumalan lisäksi ei voi olla muuta todellisuutta.

Etymologia

"Lainasana germaanisista kielistä (esim. muinaisnorjan 'gud'

suomalais-volgalainen yuma; sukulaissanat viro jumal, karjala jumal, pohjoissaame ipmil. Englanniksi god

Katso myös: deismi, kaikkivaltias, deus ex machina, Odin, Angus

Liittyvät sanat: teismi , panteismi

Synonyymisanakirja

jumala

  1. epäjumala, epäjumalankuva, jumalolento, ylimaallinen olento, kuolematon.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Jumala on uskontojen yhteinen piirre.
Monet uskovat jumalan olemassaoloon.
Hän kiitti jumalaa siunauksista.

Sanonnat

"Auta itseäsi, niin jumala auttaa sinua."

"Ei jumala ketään tukasta taivaaseen veä."

"Ei jumala kiirettä luonut."

"Ei riitä, ettei ole jumala, vaan yritäpä saada kiinni putkimies viikonloppuna Woody Allen."

"Ei rutto rupee eikä tauti tartu, jollei jumala salli."

Riimisanakirja

jumala rimmaa näiden kanssa:

puolijumala, ylijumala, äitijumala, sodanjumala, rakkaudenjumala, lemmenjumala, merenjumala, viininjumala, auringonjumala

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

julmistua, julmuri, julmuus, jumala, jumalaapelkäävä, jumalainen

Keskustelu

synonyymit: bulimpi styrkka nimetön 22.1.2020