joku

verbi

(taivutus: jonkun, jotakuta, jotkut, joidenkuiden, joitakuita ja niin edelleen
nelitavuiset muodot korvataan varsinkin substantiivin tai muun nominin edellä vastaavalla jokin-pronominin muodolla
kielteinen vastine kukaan, mikään) pronomini jostakin tarkemmin määrittämättömästä, tavallinen, tavallisesti ihmisestä.
Esimerkiksi: Ulkona liikkuu joku. Joku kysyi sinua. Joku teistä tai teistä joku keittäköön kahvit. Olisipa joku, johon voisi luottaa. Jollekulle tuli mieleen, että - -. Meni tapaamaan jotakuta ( tai jotakin) tuttavaansa. Paras ottaa joku [paremmin: jokin] kirja matkalukemisiksi. Erikoismerkitys
a. jostakusta henkilöstä tai henkilöryhmästä esimerkinomaisesti puhuttaessa.
Esimerkiksi: Joku lähti, joku ei. Yhtä hyvä kuin joku toinenkin kuin kuka muu tahansa. Joku [= esimerkiksi] Waltari voisi kirjoittaa noin. Joku eversti on [= sellainen mies kuin eversti, everstit ovat] jo siinä asemassa, että - -.
b. kielteissävyisissä lauseissa vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa.
Esimerkiksi: Mitä joku apulainen siitä tietää. Luulee olevansa joku ( tai jokin, jotain) hienoa, parempi kuin muut. On kuin joku variksenpelätin.
määrän ilmauksissa.
a. pienehkön määrän epämääräisyyttä ilmaisemassa (myös yksikön merkitys aina monikollinen): jokunen, muutama.
Esimerkiksi: Vain jotkut vastustivat ehdotusta. Jonkun ( tai jonkin) markan arvoinen. Arkikielessä, arkikielinen
Esimerkiksi: Joku hassu [= vain muutama] katsoja.
b. puhekieltä yleensä pienehköä määrää ilmaisemassa.
Esimerkiksi: Joku aika sitten. Jonkun verran.
c. puhekieltä suunnilleen, likimain, noin, siinä.
Esimerkiksi: Joku 56 vuotta sitten. Joku sata kiloa. Kirjoitti jonkun puoli liuskaa. Vertaa: jokin

Katso myös: pyyhittää, sorkkia, karaoke, kuka, jokin

Taivutus

1. inf. joku, akt. ind. prees., yks. 1. jonkun, akt. ind. imperf., yks. 3. jotakuta, akt. kond. prees., yks. 3. johonkuhun, akt. imperat. prees., yks. 3. joidenkuiden, akt. 2. partis. joitakuita, pass. imperf. joihinkuihin.