itse

[ˈit̪se̞ˣ]

[ -e x ] (, , Katso: erikseen) indefiniittipron. (taipuu vain omistusliitteisenä ja yksikössä)
a.Usein painotettuna (ajateltua) pääsanaansa tähdentämässä: henkilökohtaisesti, omakohtaisesti, juuri hän tai se tai minä tai muu, tai muuta
Esimerkiksi: Isäntä itse. Paavillisempi kuin paavi itse. "Hae vettä." "Hae itse!" Olisin halunnut tuollaisen itsellenikin. Ei saa itse [= omin avuin] vetoketjua auki. Se täytyy nähdä itse omin silmin. Opettajaa itseään en tavannut, vain rouva oli kotona. Päätös riippuu teistä itsestänne. Tytön itsensä vuoksi. Se sinun täytyy itse päättää tai sinun itsesi täytyy päättää se. Tein sen hyvin, vaikka itse sanonkin. Itse (puolestani) olen sitä mieltä, että - -. Itse ansaitsemillani rahoilla. Itse kukin Itse ( tai oma) tekemäni pöytä. Lasten itsensä ( tai oma) ansaitsema raha. Hänen itsensä talo paremmin: hänen oma talonsa. Työntekijöiden itsensä [paremmin: oma] näkemys asiasta.
b. esineeseen tai asiaan liittyen: varsinainen.
Esimerkiksi: Itse pääasiaan ratkaisu ei vaikuta. Kaupungin lähellä tai itse kaupungissa. Itse asiassa, paikalla, teossa Arkikielessä, arkikielinen
Esimerkiksi: Se on sitä itseään kiertoilmauksena varsinkin viinasta ja ulosteesta.
c. jonkin tärkeyttä tai arvoa korostamassa.
Esimerkiksi: Itse [= jopa, vieläpä] opettajakin nauroi. Hän on (kuin) itse terveys tavattoman terve.
refleksiivipron. omistusliitteisenä viittaamassa lauseen tai muu, tai muuta rakenteen (ajateltuun) subjektiin.
Esimerkiksi: Lapset hankkivat itselleen koiran. Nimitti itseään tutkijaksi. Juoda itsensä humalaan. Nauraa itsensä kipeäksi. Tunne itsesi! Itsensä elättävä nainen. Kehua, ihailla, kiduttaa itseään. Luottaa itseensä. Ylittää itsensä normaali suorituskykynsä. Olla oma itsensä käyttäytyä luontevasti, tavalliseen tapaan. Toteuttaa itseään syvimpiä pyrkimyksiään, omaa ominaislaatuaan. Mennä itseensä tutkiskella kriittisesti omia tekojaan, vaikuttimiaan tms. Itseensä sulkeutunut [= umpimielinen] luonne. Ottaa itseensä pahastua, loukkaantua. Elää vain itselleen, itseään varten. Otti itsestään irti kaiken. Täynnä itseään hyvin itserakas, itsekeskeinen. Ilmoittaa itsensä [paremmin: ilmoittautua] kurssille. Erikoismerkitys nominaalimuodon sisältävissä lauseissa viittaamassa joko nominaalimuodon subjektipersoonaan tai lauseen subjektiin
epäselvissä tapauksissa paremmin toisin.
Esimerkiksi: Vaimo kertoi miehen yrittäneen tappaa itsensä [vrt. hänet]. Hoitaja ei saa antaa potilaan tehdä pahaa itselleen. Arvostelija väittää taiteilijan toistavan itseään. Pekka saa kaikki tytöt rakastumaan itseensä [= Pekkaan]. Vänrikki sai miehet luottamaan itseensä paremmin joko "Vänrikki sai miehet luottamaan häneen" tai "Vänrikki sai miehiin itseluottamusta".
substantiivi (taivutus: itsen, itseä ja niin edelleen) varsinkin (psykologia) (omasta olemassaolostaan tietoinen) minä, minäkuva
Filosofia yksilön syvin olemus.
Esimerkiksi: Omaan itseen kohdistuva viha. Kieltää osa itsestään. Ihmisen sisin itse. Katso: kukin

Esimerkkejä itse sanan käytöstä:

itsemme kanssa = with ourselves

itseni kanssa = with myself

itsesi kanssa = with yourself (addressing one person)

Sanan alkuperä

suomalais-ugrilainen kantakieli ice; sukulaissanat viro ise, pohjoissaame ies. Englanniksi self

Katso myös: kukin, auto-, ohjas, egosentrinen, ipso facto

Taivutus

yks. nom. itse, yks. gen. itsen, yks. part. itseä, yks. ill. itseen, monikossa: mon. gen. itsejen itsein, monikossa: mon. part. itsejä, monikossa: mon. ill. itseihin.