isolaattikieli
substantiivi
-
Isolaattikieli on kielitieteellinen termi, joka viittaa kieleen, joka ei ole sukua muille kielille, eli se ei muodosta kielellisiä perhesuhteita.
Suomi on osittain isolaattikieli, vaikka sillä onkin kontakteja muihin kieliin.
Mitä tarkoittaa
Isolaattikieli tarkoittaa kieltä, joka ei ole sukua muille kielille ja jolla ei ole yhteistä alkuperää muiden kielten kanssa. Esimerkiksi suomen kieli on osittain isolaattikieli, koska sillä on hyvin vähän sukulaiskieliä. Kielitieteessä isolaattikielet ovat erityisen mielenkiintoisia, koska ne tarjoavat ainutlaatuista tietoa kielen kehityksestä, sanastosta ja kieliopista verrattuna kieliperheisiin, joilla on useita sukulaiskieliä. Isolaattikielten tutkimus voi auttaa ymmärtämään kielellisiä eroja ja samankaltaisuuksia eri kulttuurien välillä.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä A language isolate. |
| ranska | isolat (m), langue isolée (f) |
| saksa | isolierte Sprache (f) |
| unkari | szigetnyelv |
Riimisanakirja
isolaattikieli rimmaa näiden kanssa:
samojedikieli, lakikieli, merkkikieli, arkikieli, intiaanikieli, paperikieli, kulttuurikieli, ohjelmointikieli, kotikieli, ammattikieli
Läheisiä sanoja
isokuovi, isokuvioinen, isokäpylintu, isolaatio, isolehtinen, isolepinkäinen
