indikatiivi

  1. (taivutus: indikatiivi/a, -ssa ja niin edelleen) kielitiede verbin tavallisin tapaluokka, tositapa.

Katso myös: indikatiivinen, tositapa, modus

Taivutus

yks. nom. indikatiivi, yks. gen. indikatiivin, yks. part. indikatiivia, yks. ill. indikatiiviin, monikossa: mon. gen. indikatiivien, monikossa: mon. part. indikatiiveja, monikossa: mon. ill. indikatiiveihin.

Synonyymisanakirja

indikatiivi

  1. tositapa, yleismodus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti indicative, indicative mood
ranska indicatif (m)
saksa Indikativ (m)
kreikka οριστική (f)
unkari kijelentő mód
italia indicativo (m)
puola tryb oznajmujący (m)
romania mod indicativ, indicativ
venäjä изъяви́тельное наклоне́ние

Riimisanakirja

indikatiivi rimmaa näiden kanssa:

datiivi, sedatiivi, negatiivi, värinegatiivi, predikatiivi, sikkatiivi, ablatiivi, elatiivi, allatiivi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

indiisi, indikaatio, indikaattori, indikatiivi, indikoida, indisio


Ehdota määritelmää