ilmaa

substantiivi

1. kaasu, joka täyttää ilmakehän ja on elämän edellytys

   Ilmaa on vaikea nähdä, mutta se on ympärillämme koko ajan.

Synonyymisanakirja

ilmaa

1. hengittää ulos.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Ilmaa tarkoittaa kaasumaisia aineita, jotka muodostavat ilmakehän. Maapallon ilmaa koostuu pääasiassa typestä (noin 78 %) ja hapesta (noin 21 %), mutta siinä on myös pieniä määriä muita kaasuja, kuten hiilidioksidia, argonia ja vesihöyryä. Ilma on välttämätöntä elämän kannalta, sillä se tarjoaa hapen, jota monet eliöt tarvitsevat hengittääkseen. Ilman koostumus voi vaihdella eri paikoissa ja korkeuksissa, ja se vaikuttaa myös säähän ja ilmastoon.

Käännökset

Sanonnat

"Ei yhtä ilmaa iäksi."

"Ihmisiä tulisi käsitellä kuin ilmaa - elintärkeinä."

"Sääennusteet joissa luvataan huonoa ilmaa ovat useammin oikeassa, kuin ne joissa luvataan hyvää."

"Teollisuus huolissaan: Onko maakaasun hinnassa ilmaa?."

Riimisanakirja

ilmaa rimmaa näiden kanssa:

maa, ei-kenenkään-maa, EU-maa, pihamaa, puutarhamaa, rajamaa, ostajamaa, osanottajamaa, öljyntuottajamaa, pohjamaa

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ilma, ilma-alus, ilma-ase, ilma-aukko, ilmaannousu, ilmaantua