honkkeli
puhekieltä substantiivi , adjektiivi kömpelöstä,Usein yksinkertaiselta vaikuttavasta ihmisestä, hölmö, höntti.
substantiivi , adjektiivi pitkästä ja hontelosta ihmisestä.
substantiivi onni, tuuri, säkä, mäihä.
Esimerkiksi: Olipa hyvä honkkeli.
Taivutus
yks. nom. honkkeli, yks. gen. honkkelin, yks. part. honkkelia, yks. ill. honkkeliin, mon. gen. honkkelien honkkeleiden honkkeleitten, mon. part. honkkeleja honkkeleita, mon. ill. honkkeleihin.
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
Slangisanakirja
onni / tuuri : Ripalla kävi vaan huono honkkeli; se sattu jäämään kii.
Riimisanakirja
honkkeli rimmaa näiden kanssa:
vinkkeli, näkövinkkeli
Läheisiä sanoja
honkainen, honkalauta, honkapuu, honkkeli, honoris causa, honottaa