helapää

  1. Helapäinen. Substantiivina (helapäisestä) puukosta.

Taivutus

yks. nom. helapää, yks. gen. helapään, yks. part. helapäätä, yks. ill. helapäähän, mon. gen. helapäiden helapäitten, mon. part. helapäitä, mon. ill. helapäihin.

Käännökset

Riimisanakirja

helapää rimmaa näiden kanssa:

harmaapää, nuijapää, hurjapää, takapää, nahkapää, vikapää, lakkapää, olkapää, paskapää, paukapää

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

helakka, helakkuus, helapäinen, helapää, helatorstai, helavalkea