heilo

substantiivi

1. Nuori nainen tai tyttö; erityisesti käytetään kuvaamaan nuorta naista, joka on rakastettu tai ihailtu.

   Hän on aina ollut minun heilo, ja rakastan häntä syvästi.

Mitä tarkoittaa

Heilo on suomalaisessa kielessä vanha ja rakastava termi, jota käytetään kuvaamaan nuoria naisia tai tyttöjä. Sana on peräisin vanhasta suomen kielestä ja on usein liitetty romanttisiin suhteisiin, erityisesti nuoren naisen tai tyttären kuvaamiseen, joka herättää ihailua tai rakkautta. Termiä käytetään usein arkikielessä ja kansanperinteessä, ja se voi viitata myös nuorekkaaseen ja viehättävään ulkonäköön.

Käännökset

Riimisanakirja

heilo rimmaa näiden kanssa:

ilo, railo, piilo, kuurupiilo, karttupiilo, siilo, viljasiilo, laakasiilo, varastosiilo, ohjussiilo

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

heilauttaa, heilautus, heili, heilimöidä, heilua, heilunta