harme

  1. (taivutus: harme/en, -tta ja niin edelleen) geologia, geologinen arvomineraaleihin kuulumaton osa malmia.

Taivutus

yks. nom. harme, yks. gen. harmeen, yks. part. harmetta, yks. ill. harmeeseen, monikossa: mon. gen. harmeiden harmeitten, monikossa: mon. part. harmeita, monikossa: mon. ill. harmeisiin harmeihin.

Käännökset

englanti indignation, resent
to annoy, to infuriate
(form of)
puhekieltä The non-valuable material of ore.

Riimisanakirja

harme rimmaa näiden kanssa:

hurme, härme, käärme, tarhakäärme, boakäärme, rantakäärme, valuuttakäärme, kanervakäärme, lohikäärme

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

harmahtaa, harmahtava, harmaus, harme, harmentaa, harmentua


Ehdota määritelmää