halla
[ˈhɑlːɑ]
-
Kasvukauden aikana yöllä sattuva (paikallinen) pakkanen, varsinkin sen tuhovaikutus (viljely)kasveihin.
Esimerkiksi: Syys-, yöhalla. Hallan vaara myös »«. Yöllä oli käynyt halla. Halla panee, vie viljan. Hallan puremat puolukat. Kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva:
Esimerkiksi: Välikohtaus teki hallaa [= aiheutti vahinkoa] rauhanneuvotteluille.
Sanan alkuperä
salna, baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat Ltv salna. Englanniksi frost
Katso myös: mustuttaa, yökylmä, asua, uhka, polttaa
Taivutus
yks. nom. halla, yks. gen. hallan, yks. part. hallaa, yks. ill. hallaan, monikossa: mon. gen. hallojen hallain, monikossa: mon. part. halloja, monikossa: mon. ill. halloihin.
Synonyymisanakirja
halla
-
pakkanen.
Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä
Käännökset
| englanti |
frost |
| ranska | gel (m) |
| saksa | Frost (m) |
| kreikka | παγετός (m), παγωνιά (f) |
| unkari | fagy |
| italia | gelata (f) |
| puola | mróz (m) |
| romania | ger |
| venäjä | моро́з (m), за́морозки |
| ruotsi | frost |
Sanonnat
"Jos ei pauku Paavalina eikä kylmä kynttelinä, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää."
"Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa."
Riimisanakirja
halla rimmaa näiden kanssa:
vereslihalla, syyshalla, uhalla
Läheisiä sanoja
halkosaha, halkotarha, halkovaja, halla, hallainen, hallamittari
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Kysymykset Vastaukset.fi:ssä
Mikä on halla ?
Mikä on touon halla ?
Kuka on Jussi Halla-aho ?
Mitä tarkoittaa touon halla ?