haka
substantiivi
-
metallinen kiinnike tai suljin
Tarvitsemme hakaa aidan korjaamiseen.
Taivutus
yks. nom. haka, yks. gen. haan, yks. part. hakaa, yks. ill. hakaan, mon. gen. hakojen hakain, mon. part. hakoja, mon. ill. hakoihin.
haka
-
metallinen tai puinen koukku, jolla salvataan ovi, ikkuna, laatikko tai muu sellainen; säppi
-
uittohaka, puoshaka, keksi
-
arkikieli mestari, hai, kova tekijä
Esimerkkejä haka sanan käytöstä:
ovi on haassa
Etymologia
Peräisin kantasuomesta, tarkoittaa kiinnittämiseen käytettävää välinettä.
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro haak, ruotsi hake. Englanniksi hook
Katso myös: hakamies, hakalukko, karbiinihaka, aspi, tartuntateräs
Esimerkit
Oven haka on rikkoutunut.
Kiinnitä haka kunnolla.
Haka pitää portin kiinni.
Käännökset
| englanti |
dog, pawl enclosure, natural enclosure hook |
Slangisanakirja
-
Hagis: Hakaniemi : Mä oon budjannu Hagikses yli kymmenen vuotta.
-
mahtava
-
taitava / etevä : Mä oon haka biliksessä.
-
hakarit: kengät
-
Hakis: Hakaniemi
Riimisanakirja
haka rimmaa näiden kanssa:
vasikkahaka, salpahaka, tuulihaka, lehmihaka, karbiinihaka, ikkunanhaka, kiertohaka, uittohaka, puoshaka
Läheisiä sanoja
hajuvesi, hajuvesipullo, hajuvirhe, haka, hakaliitos, hakalukko
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä