habitus

  1. Hahmo, olemus, ulkomuoto, (ruumiin)rakenne.

Taivutus

yks. nom. habitus, yks. gen. habituksen, yks. part. habitusta, yks. ill. habitukseen, mon. gen. habitusten habituksien, mon. part. habituksia, mon. ill. habituksiin.

Synonyymisanakirja

habitus

  1. olemus, ruumiinrakenne.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti

olemus, habitus, ruumiinrakenne

puhekieltä habitude; mode of life; bearing, general appearance.
puhekieltä habit; general shape and appearance of a species or variety of plant.
puhekieltä The lifestyle, values, dispositions and expectations of particular social groups that are acquired through the activities and experiences of everyday life.
manner, behaviour
general physical appearance such as shape of the body
puhekieltä general appearance and/or behaviour of a plant
English habitus
retained, maintained, having been maintained
puhekieltä well-kept; stout, fleshy, burly
habit; disposition; character
physical or emotional condition
saksa Habitus (m)

Riimisanakirja

habitus rimmaa näiden kanssa:

poi'itus, vaaitus, tarkkavaaitus, rahditus, tahditus, vauhditus, suhditus, kooditus, ohitus

Lisää riimejä

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mitä tarkoittaa habitus?
Mitä tarkoittaa spiikkerin habitus on jotenki koominen?

Kysymykset Vastaukset.fi:ssä

Mikä on habitus cushingoidinen?
Mitä tarkoittaa groteski habitus?
Mikä on mitä takoittaa kun habitus on cushingoidinen?
Mitä tarkoittaa spiikkerin habitus on jotenki koominen?

Keskustelu

Jätä kommentti

Läheisiä sanoja

haavoittuvuus
haavuri
habitaatti
habitus
hadroni
haennainen