funke
substantiivi
-
Väri- tai muotokuvastojen ja musiikin yhdistelmä, joka syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Funke yhdistää elementtejä jazzista, rhythm and bluesista ja rockista.
Hän soittaa funke-musiikkia, joka saa kaikki tanssimaan.
Mitä tarkoittaa
Funke on musiikkityyli, joka kehittyi 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa. Se yhdistää rytmiä ja bluesia, jazzia sekä rock-musiikkia, ja se keskittyy voimakkaasti rytmiin ja grooveen. Funke-musiikissa käytetään usein instrumentteja kuten basso, rummut ja saksofoni. Tyylin keskeisiä piirteitä ovat monimutkaiset rytmi- ja harmoniset rakenteet, sekä energisyys, joka innostaa tanssimaan. Funke on vaikuttanut moniin muihin musiikkityyleihin, mukaan lukien hip hop ja disco.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä (def) 1993, Kosmorama 2012, Lars Kjædegaard, Den røde labyrint: En Hvid & Belling-krimi, Rosinante & Co (ISBN 9788763825283) |
Riimisanakirja
funke rimmaa näiden kanssa:
hanke, salahanke, suurhanke, yhteishanke, kaappaushanke, rakennushanke, kumoushanke
Läheisiä sanoja
fundamentalismi, fundamentalisti, fundamentalistinen, fundamentalistisesti, funkis, funkkis