fuero
substantiivi
-
Erityinen oikeus tai etuoikeus, joka myönnetään tietylle henkilölle tai ryhmälle.
Historiallisesti kuninkaat myönsivät fueroja aatelistolle.
Mitä tarkoittaa
Fuero on oikeudellinen termi, joka viittaa erityisiin etuoikeuksiin tai oikeuksiin, jotka on myönnetty tietyille ihmisryhmille tai yhteisöille. Tämä käsite on erityisesti merkityksellinen Espanjan ja Latinalaisen Amerikan historiassa, jossa fueroja annettiin esimerkiksi kaupungeille, luostareille tai aatelistolle. Fuero saattoi sisältää oikeuksia, kuten verovapautuksia tai itsenäisyyttä tietyistä paikallisista laeista. Fuerojen myöntäminen oli tärkeä keino hallita ja järjestää yhteiskunnallista rakennetta keskiajalla.
Käännökset
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
| englanti |
A code; a charter; a grant of privileges. A custom having the force of law. A declaration by a magistrate. A place where justice is administered. The jurisdiction of a tribunal.
charter law, local law (especially in Navarra or the Basque Country) puhekieltä law, laws puhekieltä lawbook privilege, a certain immunity jurisdiction |
