fono
substantiivi
-
Äänentoistolaitteiden tai -järjestelmien, kuten puhelimien tai äänentoistolaitteiden, yleinen nimitys.
Fono on välttämätön laite musiikin kuunteluun.
Liittyvät sanat: fonologia, fonologinen, fonologisesti.
Mitä tarkoittaa
Fono tarkoittaa yleensä äänentoistolaitetta, kuten levysoitinta, joka toistaa äänitallenteita. Se voi myös viitata laitteeseen, joka muuntaa ääniaallot sähköisiksi signaaleiksi, kuten puhelimessa. Fonot ovat keskeisiä laitteita musiikin ja äänen toistamisessa, ja ne voivat sisältää erilaisia teknologioita, kuten analogisia ja digitaalisia järjestelmiä. Fonon kehitys on ollut merkittävä osa ääniteollisuuden historiaa ja se on vaikuttanut merkittävästi musiikin nauttimiseen ja levittämiseen.
Käännökset
| englanti |
background phone (linguistics) social class of headmen assembly of headmen Parliament puhekieltä telephone, blower puhekieltä phone |
Riimisanakirja
fono rimmaa näiden kanssa:
jono, ruokajono, soppajono, vaarajono, nelijono, kolmijono, parijono, vuorijono, tunturijono, taksijono
Läheisiä sanoja
foniatri, foniatria, foniatrinen, foniatrisesti, fonologia, fonologinen