flauta
substantiivi
-
Huilu, joka on valmistettu metallista tai muusta materiaalista, ja jota soitetaan puhaltamalla sen suukappaleeseen.
Hän soittaa flautaa orkesterissa.
Mitä tarkoittaa
Flauta on puhallinsoitin, joka kuuluu huilusoittimien perheeseen. Se on yleensä valmistettu metallista, mutta voi olla myös muita materiaaleja, kuten puuta tai muovia. Flauta on tunnettu sen kirkkaasta ja sointuisasta äänestä. Soitin on saanut alkunsa muinaisista ajoista ja on ollut osa monia kulttuureja ympäri maailmaa. Huilu on tärkeä soitin monilla musiikkityyleillä, mukaan lukien klassinen, jazz ja kansanmusiikki. Flautan soitto perustuu ilman virittämiseen putkistossa, ja se voi olla joko suljettu tai avoin malli. Flautoja on erilaisia, kuten piccolo, alttoflauta ja bassoflauta, jotka eroavat kooltaan ja äänialaltaan.
Käännökset
| englanti |
A type of fried cylindrical tortilla or taco (Mexican food) puhekieltä (l) (gloss) flute to float whistle horn (of a car) to whistle to honk the horn of a car puhekieltä windless weather, calm puhekieltä flute flute (gloss) puhekieltä A type of fried cylindrical tortilla or taco |
Riimisanakirja
flauta rimmaa näiden kanssa:
lauta, hihalauta, lattialauta, pohjalauta, harjalauta, raakalauta, vaakalauta, nurkkalauta, honkalauta, kalalauta
Läheisiä sanoja
flamingokukka, flanelli, flanellinen, flanellipaita, flegmaatikko, flegmaattinen
