flagellantti

substantiivi

1. henkilö, joka lyö itseään tai muita ruoskalla tai muulla vastaavalla välineellä, usein uskonnollisessa tai rituaalisessa kontekstissa.

   Flagellantit kokoontuivat kylän keskustaan osoittaakseen uskoaan ja katuakseen syntejään.

Synonyymisanakirja

flagellantti

1. itsensä ruoskija.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Flagellantit olivat keskiajalla ja varhaisessa uusiajassa eläneitä ihmisiä, jotka harjoittivat ruoskintaan perustuvaa rituaalia osana uskonilmaisujaan. He uskoivat, että itserangaistus ja kärsimys voivat puhdistaa syntejä ja saavuttaa hengellistä ykseyttä. Flagellanttiliike alkoi erityisesti 1300-luvulla mustan surman aikana, kun ihmiset etsivät keinoja päästä eroon taudeista ja synneistä. Liike levisi nopeasti Eurooppaan, mutta se sai myös kritiikkiä, ja se lopulta hyytyi 1500-luvulle tultaessa.

Käännökset

Riimisanakirja

flagellantti rimmaa näiden kanssa:

lantti, implantti, spekulantti, stimulantti, kverulantti, kapitulantti

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

fisteli, flaami, flaamilainen, flaamin kieli, flaksi, flambeerata