feudo
substantiivi
-
historian käsite, joka tarkoittaa maata tai alueita, jotka on annettu hallittavaksi ja käytettäväksi vasallille feodaalisen järjestelmän mukaisesti.
Feudaalinen järjestelmä perustui feudoihin, jotka siirtyivät isännältä alaiselle.
Mitä tarkoittaa
Feudo on keski- ja uuden ajan historian käsite, joka liittyy feodaaliseen järjestelmään. Feodaalinen järjestelmä oli hallintojärjestelmä, joka kehittyi Euroopassa noin 800-1500-luvuilla. Siinä ylimmät aateliset (herroja) myönsivät maata (feudoja) alaisilleen (vasalleille) vastineeksi sotapalveluksesta ja uskollisuudesta. Feudot olivat usein suuria maa-alueita, joihin kuului kyliä, metsiä ja muita resursseja. Vasallin velvollisuutena oli hallita feudoaan ja tarjota suojaa sen asukkaille, kun taas herra sai oikeuden kerätä veroja ja saada sotilaallista tukea. Feodaalinen järjestelmä muodosti perustan monille Euroopan valtioille ja aatelisten vallalle, ja se vaikutti voimakkaasti sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiin aikakauden aikana.
Käännökset
| englanti |
feud, fiefdom, fief puhekieltä domain, stronghold I enfeoff. 1726, w:Johann Pistorius|Johann Pistorius, Rerum Germanicarum veteres jam primum publicati scriptores aliquot insignes medii ævi ad Carolum V, Volume 3, 445 fief, fiefdom, manor fief stomping ground home, home ground, home soil |
