erkaantua

verbi

  1. (rinnastetaan erkautua) mennä tai joutua erilleen, eroon jostakin, erota, etääntyä, kaikota, irtautua.
    Esimerkiksi: Erkaantuivat kukin omille teilleen. Erkaantui loppusuoralla muusta joukosta.

Katso myös: erkautua, divergoida, erkanee, erottautua, haarautua

Taivutus

1. inf. erkaantua, akt. ind. prees., yks. 1. erkaannun, akt. ind. imperf., yks. 3. erkaantui, akt. kond. prees., yks. 3. erkaantuisi, monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. erkaantukoon, monikossa: akt. 2. partis. erkaantunut, monikossa: pass. imperf. erkaannuttiin.

Synonyymisanakirja

erkaantua

  1. haarautua, haaraantua, levittäytyä, jakautua, erota, erkanee.

Vastakohdat: lähentyä

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti separate
diverge
saksa divergieren
kreikka αποκλίνω
puola rozchodzić się, rozbiegać się, rozdzielać się
venäjä отклоня́ться, расходи́ться

Riimisanakirja

erkaantua rimmaa näiden kanssa:

laahaantua, raahaantua, riehaantua, harhaantua, turhaantua, jauhaantua, ajaantua, hajaantua, nuhjaantua, niljaantua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

eriytyä, eriävä, eriö, erkaantua, erkanee, erkautua


Ehdota määritelmää