emir
substantiivi
-
Islamilaisessa hallintojärjestelmässä korkeaa viranomaista tai ruhtinasta tarkoittava titteli.
Emirin tehtävänä on hallita aluetta ja ylläpitää järjestystä kansan keskuudessa.
Synonyymisanakirja
emir
-
emiiri, hallitsija, valtias, Osman I, Othman I.
Mitä tarkoittaa
Emir on arabialainen nimitys, joka viittaa hallitsijaan tai johtajaan, erityisesti islamilaisessa kontekstissa. Emiriä käytetään usein viittaamaan muslimivaltioiden johtajiin, joilla on autoriteetti ja valta. Emireitä on ollut monilla alueilla, kuten Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, ja heidän valtaansa on usein liitetty sekä poliittisia että uskonnollisia velvollisuuksia. Emirin asema voi vaihdella merkittävästi eri kulttuurien ja aikakausien mukaan, ja he voivat hallita joko itsenäisiä valtioita tai osia suuremmista imperiumeista. Titteli on myös käytössä monissa nykyisissä valtioissa, kuten Qatarissa, jossa emir on maan hallitsija.
Käännökset
| englanti |
emiiri
a prince, commander or other leader or ruler in an Islamic nation. |
