ehto
substantiivi
-
asiat, joita on täytettävä ennen minkään tekemistä tai saavuttamista
Sopimuksessa on useita ehtoja.
Taivutus
yks. nom. ehto, yks. gen. ehdon, yks. part. ehtoa, yks. ill. ehtoon, mon. gen. ehtojen, mon. part. ehtoja, mon. ill. ehtoihin.
ehto
substantiivi
-
velvoite tehdä jotain toisen asian saavuttamiseksi
-
laki sopimuksen osa tai varauma tekemisistä
-
ohjelmointi lauseke, joka evaluoituu totuusarvoksi
-
vain paikallissijoissa ehdokkaana vaalissa, kandidaattina
-
monikollinen velvoitus suorittaa kesäloman aikana hyväksyttävä suoritus jostain aineesta, tai jäädä luokalle
Esimerkkejä ehto sanan käytöstä:
Teen sen sillä ehdolla, että autat minua.
Tämä sopimusehto määrittää velvollisuutesi.
Tämän ehdon nojalla lainhuudatus jää ostajan maksettavaksi.
Kaikki ohjelmointikielet eivät tue moniosaisia ehtolauseita.
Olla ehdolla presidentinvaaleissa.
saada ehdot ruotsista
Etymologia
Tulee vanhasta suomalais-ugrilaisesta sanasta, joka tarkoittaa 'edellytys' tai 'ehto'.
esto-; sukulaissanat karjala ehto, pohjoissaame eaktu. Englanniksi condition
Katso myös: reunaehto, kovenantti, klausuuli, postulaatti, lakkoehto
Käännökset
englanti |
precondition condition, term qualification |
Sanonnat
"Elä alakuloa pelkää Alakulo on seuraavan vireyden ehto."
"Elä alakuloa pelkää. Alakulo on seuraavan vireyden ehto."
Riimisanakirja
ehto rimmaa näiden kanssa:
virkaehto, lainaehto, reunaehto, kauppaehto, vuokraehto, hehto, minimiehto, indeksiehto, myyntiehto
Läheisiä sanoja
ehta, ehtimiseen, ehtiä, ehto, ehtoisa, ehtolainen