deponenta

substantiivi

1. Verbi, joka ei ilmaise aktiivista toimintaa, vaan se esiintyy passiivisessa muodossa ja tarkoittaa usein, että toimija on myös toiminnan kohde.

   Latinassa deponenta-verbien käyttö on yleistä, ja ne voivat ilmaista esimerkiksi tiettyä tilaa tai olemusta.

Mitä tarkoittaa

Deponenta on kielitieteessä termi, joka viittaa verbiluokkaan, jossa verbit taivutetaan passiivimuotoisina, vaikka ne itse asiassa tarkoittavat aktiivista toimintaa. Tämä ilmiö on yleinen erityisesti latinan ja joidenkin muiden kielten, kuten kreikan, verbijärjestelmissä. Deponentaverbit ovat erikoisia siinä mielessä, että ne eivät käytä aktiivimuotoja lainkaan, vaan niiden merkitys ja käyttö perustuvat passiivimuotoiseen taivutukseen. Esimerkiksi latinassa verbit kuten 'conor' (yrittää) ja 'videor' (näyttää) ovat deponenta-verbejä, jotka ilmaisevat aktiivista toimintaa, mutta ne on taivutettu passiivimuodossa.

Käännökset

Riimisanakirja

deponenta rimmaa näiden kanssa:

haenta, poljenta, laskenta, palkkalaskenta, liikelaskenta, liikennelaskenta, differentiaalilaskenta, integraalilaskenta, vektorilaskenta, palkanlaskenta

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

deodorantti, deodoranttisaippua, deoksiribonukleiinihappo, depis, deponoida, deponointi