bellator

substantiivi

1. soturi; taistelija

   Keskiajalla bellatorit olivat kunniakkaita taistelijoita, jotka puolustivat kuningaskuntia.

Mitä tarkoittaa

Bellator on latinalainen sana, joka tarkoittaa soturia tai taistelijaa. Se viittaa usein henkilöön, joka on taitava taistelussa ja osallistuu aktiivisesti sotatoimiin. Termiä käytetään historiallisesti kuvaamaan sotilaita eri aikakausina, erityisesti antiikin Roomassa ja keskiajalla, jolloin bellatorit olivat tunnettuja rohkeudestaan ja taistelutaitonsa ansiosta. Bellator-käsite voi myös esiintyä erilaisissa kulttuurisissa ja mytologisissa konteksteissa, joissa se symboloi taistelua ja kunniaa.

Käännökset

Riimisanakirja

bellator rimmaa näiden kanssa:

art director, primus motor, nestor, tutor

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

beige, beignet, belgianpaimenkoira, belladonna, benediktiini, benediktiinilikööri