antura

antura

substantiivi

  1. jalkineen ulkopohja

  2. eräiden eläinten jalan astumapinta

  3. eräiden kulku- tai työvälineiden alapinta

  4. (rakennustekniikka) maapohjalle ennen rakennusta tai muuta vaativaa rakennelmaa tehtävän perustuksen alimmainen, yleensä levein osa.

Esimerkkejä antura sanan käytöstä:

Reen anturoina toimivat jalakset.

Sanan alkuperä

germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi). Englanniksi sole of shoes

Katso myös: sandaali, puolipohja, kengänpohja, jalas, talla

Synonyymisanakirja

antura

  1. sormenpää, polkuantura, perusta, perustus, rakennuspohja, alusta, jalusta, kanta, pohja, perus, perusmuuri, alaosa, alapää, jalkopää, juuri, pohjatyö, alusrakenne, perusrakenne, tyvi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Riimisanakirja

antura rimmaa näiden kanssa:

meriantura, polkuantura

Lisää riimejä

Ehdota määritelmää