antura
antura
substantiivi
-
jalkineen ulkopohja
-
eräiden eläinten jalan astumapinta
-
eräiden kulku- tai työvälineiden alapinta
-
(rakennustekniikka) maapohjalle ennen rakennusta tai muuta vaativaa rakennelmaa tehtävän perustuksen alimmainen, yleensä levein osa.
Esimerkkejä antura sanan käytöstä:
Reen anturoina toimivat jalakset.
Sanan alkuperä
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi). Englanniksi sole of shoes
Katso myös: sandaali, puolipohja, kengänpohja, jalas, talla
Synonyymisanakirja
antura
-
sormenpää, polkuantura, perusta, perustus, rakennuspohja, alusta, jalusta, kanta, pohja, perus, perusmuuri, alaosa, alapää, jalkopää, juuri, pohjatyö, alusrakenne, perusrakenne, tyvi.
Käännökset
Läheisiä sanoja
antropologisesti, antroposofi, antroposofia, antura, anturamaa, anturanahka
Kysymykset Vastaukset.fi:ssä