vokaalisointu

vokaalisointu

  1. fonetiikka kielen piirre, joka rajoittaa sanaan sisältyvien vokaalien laatua. Suomessa sanat ovat takavokaalisia tai etuvokaalisia. Vokaalisoinnun vallitessa samassa sanassa voi esiintyä vain etuvokaaleja tai takavokaaleja. Yhdyssanojen osat ovat tässä suhteessa itsenäisiä.

Esimerkkejä vokaalisointu sanan käytöstä:

Suomen kielessä vokaalit e ja i ovat 'vokaalisoinnun' kannalta neutraaleja ja voivat esiintyä sekä taka- että etuvokaalisissa sanoissa. Pelkästään e ja i vokaaleja sisältävien sanojen taivutuspäätteet ovat etuvokaalisia, esim. t'ie', tiess'ä'.

Synonyymisanakirja: vokaalisointu

vokaalisointu

  1. assonanssi.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: vokaalisointu

vokaalisointu rimmaa näiden kanssa:

  1. sointu, riitasointu, nelisointu, mollisointu, kolmisointu, duurisointu, murtosointu, perussointu, alkusointu...

Katso riimisanakirja

Käännökset: vokaalisointu

vokaalisointu englanniksi

vowel rhyme

Katso vokaalisointu englanniksi

ranska
harmonie vocalique

saksa
Vokalharmonie (f)

kreikka
φωνηεντική αρμονία

unkari
magánhangzó-harmónia

italia
armonia vocalica

puola
harmonia samogłosek

romania
armonie vocalică

venäjä
сингармони́зм (m)

ruotsi
vokalharmoni

Kommentit

Liittyvät kysymykset

Mitä tarkoittaa vokaalisointu?

Läheisiä sanoja

voivutus
vokaali
vokaalimusiikki
vokaalisointu
vokaalivartalo
vokalisti