ryhti

ryhti

substantiivi

  1. tapa, kuinka ihminen (tai asia) kannattelee itsensä

Liittyvät sanat: habitus

Mainittu sivuilla

majesteettinen
ylväs
siveellinen
ylpeä
ponsi

Synonyymisanakirja: ryhti

ryhti

  1. käytös, liikehdintä, arvokkuus, edustavuus, ulkonainen olemus, katsanto, olemus.

Katso synonyymisanakirja

Esimerkit: ryhti

Suora, sotilaallinen ryhti.

Se yö oli pitkä vasta! Tuli luokseni työmies tuollainen, jota taiturit maalaa ja etsaa: käsi puuskassa kantoi hän viittaansa, hymy suulla, ja ryhti grandezaa.

Riimisanakirja: ryhti

ryhti rimmaa näiden kanssa:

  1. vyyhti, lankavyyhti, ongelmavyyhti, köysivyyhti...

Katso riimisanakirja

Käännökset: ryhti

ryhti englanniksi

bearing, carriage, posture

Katso ryhti englanniksi

saksa
Gang (m), Haltung (f)

kreikka
παράστημα, βάδισμα

italia
portamento (m), postura (f)

venäjä
сто́йка (f), оса́нка (f), похо́дка (f) qualifier gait

Kommentit

Läheisiä sanoja

ryhmätyöskentely
ryhmävakuutus
ryhmävoimistelu
ryhti
ryhtiliike
ryhtivika