riitasointu

riitasointu

substantiivi

  1. musiikki musiikinteorian käsite, jolla tarkoitetaan samanaikaisten tai peräkkäisten sävelien soivuuden puutetta

Liittyvät sanat: dissonanssi

Mainittu sivuilla

dissonanssi
dissonoida
epäsointu
sointu

Synonyymisanakirja: riitasointu

riitasointu

  1. dissonanssi, epäsointuisuus, melu, meteli.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: riitasointu

riitasointu rimmaa näiden kanssa:

  1. sointu, vokaalisointu, nelisointu, mollisointu, kolmisointu, duurisointu, murtosointu, perussointu, alkusointu...

Katso riimisanakirja

Käännökset: riitasointu

riitasointu englanniksi

dissonance, discordance

Katso riitasointu englanniksi

saksa
Missklang (m), Lärm (m), Dissonanz (f), Kakophonie (f)

italia
dissonanza (f)

kreikka
δυσαρμονία (f), παραφωνία (f)

venäjä
диссона́нс (m)

ruotsi
dissonans

Kommentit

Läheisiä sanoja

riitakysymys
riitapukari
riitapuoli
riitasointu
riitasointuinen
riitauttaa