maankamara

maankamara

substantiivi

  1. Maan kova pintakerros, joka koostuu kallioperästä ja maaperästä (erityisesti mantereisilla alueilla, käytetään erotuksena ilmakehästä)

Esimerkkejä maankamara sanan käytöstä:

Haluan pitää jalkani visusti 'maankamaralla', enkä siksi aio lentää Ruotsiin.

Palata maankamaralle, palata todellisuuteen.

Liittyvät sanat: maankuori

Mainittu sivuilla

ikirouta
mantu

Synonyymisanakirja: maankamara

maankamara

  1. maanpinta, maaperä, peruste, syy, puitteet|p, kehys|s, runko|s, maattaa, maadoittaa.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: maankamara

maankamara rimmaa näiden kanssa:

  1. kamara...

Katso riimisanakirja

Käännökset: maankamara

maankamara englanniksi

Katso maankamara englanniksi

Kommentit

Läheisiä sanoja

maanjäristysaalto
maanjäristysmittari
maanjäristysoppi
maankamara
maankavallus
maankavaltaja