kuu
kuu
q, Q
Alkuperä
kantaurali kunge; sukulaissanat viro kuu, karjala kuu, unkari hold. Englanniksi moon
Liittyvät sanat: poron kuu
Synonyymisanakirja: kuu
kuu
kiertolainen.
Slangisanakirja: kuu
akku: kuuden pullon lonkero- tai olutpahvikko : Ota se akku messiin.
camoon: kuulehan : Camoon Pera, mutsiski hirvais flengaa tästä.
flaijeri: kuulakärkikynä : Flaijerikynät tuli joskus 50-luvun lopussa.
kuti: kuula / panos / luoti
kuusi (lueteltaessa leikeissä) : yy kaa koo nee vii kuu see kaa yy ky
kuukahtaa: väsähtää / väsyä / kuolla
kuul: rento (myös: khuul)
kuula: pää / aivot / kalju / raha
kuuli: rauhallinen / tyyni / ihailtava : Vittu, se on kuuli äijä.
kuuma: varastettu (tavara) : Onks toi kama kuumaa?
kuumakalle: helposti suuttuva (mies) : Moni lätkäpelaaja on aika kuumakalle.
kuumana, käy: innostunut ja / tai hermostunut : Faija kävi kuumana ku en tullu heti himtsuun.
kuumat: loppusauhut savukkeesta
kuus: kuusi : Matsi päätty kuus-kuus.
kuusessa, hevon: teillä tietymättömillä : Ne flyttas jonneki hevon kuuseen.
kuusfemma: 65, esim hkl:n bussi : Kuusfemma menee Lauttiksest Ogeliin.
Kuusis: Kuusisaari
kuuskyt: kuusikymmentä : Se täytti jo kuuskyt, tai ainaki viiskyt.
kuusysi: keskinäinen oraaliyhdyntä : Oisko kuusysi mitää?
kuutamo (-keikka): "yötyö", josta jätetään verot maksamatta : Faija teki kuutamoo keko kesän.
kuutamolla: täysin ymmällään / "pihalla" : Mutsi oli ihan kuutamolla / pihalla.
liputukset: kuukautiset
lysnaa: kuunnella
menkat / mensarit: kuukautiset : Apua. Mun menkat on jo kaks viikkoo myöhäs.
mensarit: kuukautiset
mensat: kuukautiset : Era, mullon mensat myöhässä, mitä tehään?
mensit: kuukautiset
menskat: kuukautiset
menskut: kuukautiset : Mullon menskut, emmä viiti tulla bastuun.
mensut: kuukautiset
monarit: kuukautiset
mondikset: kuukautiset
monkkarit: kuukautiset
monkut: kuukautiset : Tiätsä mitä, mun monkut on viikon myöhäs.
monsut: kuukautiset
moonarit: kuukautiset : Mul alko just moonikset.
moonikset: kuukautiset
paristo: kuuden long drinkin pakkaus
räbärit: kuukautiset
röörit ruosteessa: kuukautiset
skote: kuula (yl.urh) : Mä työnsin skotee Eltsussa joskus kuuskytluvul.
spittinki: kuuma vesi ja siirappisekoitus
Esimerkit: kuu
Mitä suurimmalla kärsivällisyydellä hän alkoi selittää minulle miksi aidanseipäät, joiden ohi ajamme, näyttävät liikkuvan ohitsemme, jota vastoin samalla puolella nouseva kuu näyttää seuraavan mukanamme.
Ja todella kuu hauskasti hyppeli seipäitten ylitse, puikkelehti puiden välitse, katosi joskus näkymättömäksi tiheän metsikön taa, mutta kun jouduimme taas aukeamalle, niin eikös ollutkin ennättänyt juuri samalle paikalle ja rientänyt jälleen mukanamme! Tämä oli kaikki hyvää ja hauskaa, mutta mitä varten sen johdosta ruveta selittelemään perspektiivioppia, vertailemaan välimatkoja meistä kuuhun ja meistä aitaan, ikäänkuin asia ei olisi jo aikaa sitten selvä, koska minä olen omin silmin nähnyt seipäitten juoksevan Pietariin, mutta kuun matkustavan mukanamme tuntemattomaan pimeyteen? Minkä tähden ylimalkaan muuttua noin herttaisen puheliaaksi kohta kun tulee kysymys tähtitieteellisistä välimatkoista ja niiden mittauksista? Minkä vuoksi jälleen hermostua, kun minä, jotakin sanoakseni minäkin, kysäisin onko kuussa ihmisiä tai edes hiiriä? Miksi ruveta kertomaan, että heillä Suomessa on sananlasku, joka kuuluu: hyvää päivää - kirvesvartta, ja joka merkitsee, että minä olin sanonut jotakin asiaan aivan kuulumatonta ja keskustelusta poisjohtavaa? Ajatteleeko siis Aleksander - ja hän ei muuta teekään kuin vain ajattelee - ajatteleeko hän aina vain tähtiä ja taivaan mittauksia? Eipäs! Nyt juuri hän alkaa puhua ihan toisesta, semmoisesta missä on väriä ja lämpöä.
Bashlikin (upseerien käyttämän suojuspäähineen) reunain väliin jääneessä hengitysrakosessa näkyy vain hänen kaunis, viivansuora nenänsä, jota kuu valaisee.
Riimisanakirja: kuu
kuu rimmaa näiden kanssa:
lokakuu, alakuu, pelakuu, makuu, selinmakuu, päinmakuu, takuu, K-takuu, vuokratakuu...
Käännökset: kuu
kuu englanniksi
satellite, Moon, moon
moon
month
(Latn-def)
moon, satellite (of a planet)
puhekieltä animal fat, fat, tallow, especially in reindeer
(ja-romanization of)
water
great; main; chief