aisa

aisa

substantiivi

  1. tankomainen kappale tai rakenneosa, jolla tai joiden muodostamalla parilla vedetään tai hinataan

  2. nojapuiden tanko

  3. puhekieltä siitin

Esimerkkejä aisa sanan käytöstä:

Vetoeläimet laitetaan vetämistä varten aisoihin.

Alkuperä
baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi). Englanniksi shaft

Liittyvät sanat: sanka

Mainittu sivuilla

sanka
potkaista
puu

Synonyymisanakirja: aisa

aisa

  1. kyrpä, mulkku, kulli, heppi, paalu, jorma, kalu, molo, kelli, kikkeli, kanki, muna.

Katso synonyymisanakirja

Esimerkit: aisa

Hän näytti minulle Otavan, sanoi sen olevan reenmuotoisen, selitti missä oli aisa ja missä itse reki, ja käski laskemaan viisi reen perälaudanmittaa suoraan avaruuteen päin, jolloin löytyi Pohjantähti, taivaan liikkumaton napa, jonka ympäri koko muu taivas pyöri kerran vuorokaudessa.

Riimisanakirja: aisa

aisa rimmaa näiden kanssa:

  1. lihaisa, rauhaisa, suojaisa, marjaisa, verkkaisa, kukkaisa, ruokaisa, tuskaisa, kalaisa...

Katso riimisanakirja

Käännökset: aisa

aisa englanniksi

shaft, trace, thill

Katso aisa englanniksi

ranska
limon (m), timon (m)

italia
barra timone

venäjä
ды́шло (f)

Kommentit

Läheisiä sanoja

aironveto
airopari
airut
aisa
aisakello
aisankannattaja