ainoa

Jota on vain yksi, yksinään esiintyvä, yksinomainen, ainut, ainokainen.
Esimerkiksi: Ainoa ystäväni. Ainoan lapsen ongelmat. Ainoa toivomme. Ainoa käsittely. Yksi ainoa lohtu. Tämän ainoan kerran. Ainoa mahdollinen. Ainoa lajiaan, laatuaan. Melkein ainoa. Ainoa mitä voimme tehdä. Ainoani [= rakkaimpani] ! Arkikielessä, arkikielinen
Esimerkiksi: Siellä voi päästä ainoastaan hengestään. Erikoismerkitys
a.
Esimerkiksi: Yksi ainoa yhtenäinen, loputon, pelkkä
ainainen, alituinen. Koski on yhtenä ainoana vaahtona. Elämä oli yhtä ainoaa juhlimista.
b.
Esimerkiksi: Joka ainoa jokainen, joka ikinen. Joka ainoa mies. Kuulin joka ainoan sanan.
c.
Esimerkiksi: Ei ainoakaan ei kukaan, ei mikään, ei yksikään. Ei yhtään ainoata, ei yhtä ainoatakaan. Ei ainoakaan tyttö, ei ainoakaan tytöistä. Minulla ei ole ainoatakaan ystävää. Ei ainoanakaan päivänä. Tuskin ainoassakaan tapauksessa.

Sanan alkuperä

ainoha, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat gootti ainoho. Englanniksi sole, unique

Katso myös: jok'ainoa, joka, ainoinen, uniikki, ainut

Taivutus

yks. nom. ainoa, yks. gen. ainoan, yks. part. ainoaa ainoata, yks. ill. ainoaan, monikossa: mon. gen. ainoiden ainoitten ainoain, monikossa: mon. part. ainoita, monikossa: mon. ill. ainoihin ainoisiin.