aikamuoto
kielitiede verbinmuoto josta ilmenee tekemisen tai tapahtumisen ajankohta kertomahetkeen tai toiseen ajankohtaan verrattuna, tempus.
Taivutus
yks. nom. aikamuoto, yks. gen. aikamuodon, yks. part. aikamuotoa, yks. ill. aikamuotoon, mon. gen. aikamuotojen, mon. part. aikamuotoja, mon. ill. aikamuotoihin.
Synonyymisanakirja
aikamuoto
tempus, aikaluokka.
Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
englanti |
tense |
ranska | temps (m), temps verbal (m) |
saksa | Zeit (f), Tempus |
kreikka | χρόνος (m) |
unkari | igeidő |
italia | tempo (m) |
latina | tempus |
puola | czas (m)-in |
romania | timp |
venäjä | вре́мя |
ruotsi | tempus |
Riimisanakirja
aikamuoto rimmaa näiden kanssa:
sekamuoto, sanamuoto, persoonamuoto, proosamuoto, toimintamuoto, hiontamuoto, kuntamuoto
Läheisiä sanoja
aikamiina, aikamitta, aikamoinen, aikamuoto, aikamäärä, aikanaan