aikamuoto
-
kielitiede verbinmuoto josta ilmenee tekemisen tai tapahtumisen ajankohta kertomahetkeen tai toiseen ajankohtaan verrattuna, tempus.
Taivutus
yks. nom. aikamuoto, yks. gen. aikamuodon, yks. part. aikamuotoa, yks. ill. aikamuotoon, monikossa: mon. gen. aikamuotojen, monikossa: mon. part. aikamuotoja, monikossa: mon. ill. aikamuotoihin.
Synonyymisanakirja
aikamuoto
-
tempus, aikaluokka.
Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä
Käännökset
| englanti |
tense |
| ranska | temps (m), temps verbal (m) |
| saksa | Zeit (f), Tempus |
| kreikka | χρόνος (m) |
| unkari | igeidő |
| italia | tempo (m) |
| latina | tempus |
| puola | czas (m)-in |
| romania | timp |
| venäjä | вре́мя |
| ruotsi | tempus |
Riimisanakirja
aikamuoto rimmaa näiden kanssa:
sekamuoto, sanamuoto, persoonamuoto, proosamuoto, toimintamuoto, hiontamuoto, kuntamuoto
Läheisiä sanoja
aikamiina, aikamitta, aikamoinen, aikamuoto, aikamäärä, aikanaan
Kysymykset Vastaukset.fi:ssä
Mitä tarkoittaa mennyt aikamuoto ?