aikamuoto

  1. kielitiede verbinmuoto josta ilmenee tekemisen tai tapahtumisen ajankohta kertomahetkeen tai toiseen ajankohtaan verrattuna, tempus.

Katso myös: perfekti, tempus

Taivutus

yks. nom. aikamuoto, yks. gen. aikamuodon, yks. part. aikamuotoa, yks. ill. aikamuotoon, monikossa: mon. gen. aikamuotojen, monikossa: mon. part. aikamuotoja, monikossa: mon. ill. aikamuotoihin.

Synonyymisanakirja

aikamuoto

  1. tempus, aikaluokka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

englanti tense
ranska temps (m), temps verbal (m)
saksa Zeit (f), Tempus
kreikka χρόνος (m)
unkari igeidő
italia tempo (m)
latina tempus
puola czas (m)-in
romania timp
venäjä вре́мя
ruotsi tempus

Riimisanakirja

aikamuoto rimmaa näiden kanssa:

sekamuoto, sanamuoto, persoonamuoto, proosamuoto, toimintamuoto, hiontamuoto, kuntamuoto

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

aikamiina, aikamitta, aikamoinen, aikamuoto, aikamäärä, aikanaan

Kysymykset Vastaukset.fi:ssä

Mitä tarkoittaa mennyt aikamuoto ?


Ehdota määritelmää