aikakausien
substantiivi
-
aikakausi, aikakausien monikko; tietyn aikavälin tai historian jakson määritelmä.
Historiantutkijat jakavat menneisyyden useisiin aikakausiin, kuten esihistoriaan ja keskiaikaan.
Mitä tarkoittaa
Aikakausi tarkoittaa tietyn aikavälin tai historian jakson määrittämistä, joka voi liittyä kulttuurisiin, poliittisiin tai sosiaalisiin muutoksiin. Aikakausia voidaan määritellä eri tavoin eri tieteenaloilla, kuten historiassa, arkeologiassa ja taiteessa. Esimerkiksi taidehistoriassa aikakaudet voivat sisältää renessanssin tai barokin, kun taas historian tutkimuksessa aikakausia voidaan jakaa esimerkiksi esihistoriaan, antiikin aikaan, keskiaikaan ja uusi aikaan.
Käännökset
Sitaatit
"Vapautuminen aikakausien ajatusvirroista ja ympäristön ajatustottumuksista on vaikein ponnistus, mikä ihmisen osalle voi tulla. Sekä pelottavassa että meitä nöyryyttävässä määrin pitää paikkansa lause: Ihminen ei ajattele, vaan hänen ympäristönsä ajattelee hänessä."
"Vapautuminen aikakausien ajatusvirroista ja ympäristön ajatustottumuksista on vaikein ´ponnistus, mikä ihmisen osalle voi tulla. Sekä pelottavassa että nöyryyttävässä määrässä pitää paikkansa sana: Ihminen ei ajattele, vaan hänen ympäristönsä ajattelee hänessä. (lehtiartikkeli: Kristinusko ja rauhanasia, 1947. (teoksessa "Sanat kuin valo - Yrjö Kallisen ajatuksia", toim. Harri Markkula, WSOY 1995)"
Liittyvät sanat
aikakausiLäheisiä sanoja
aikajakso, aikajärjestys, aikakauppa, aikakausi, aikakausjulkaisu, aikakauskirja