aastaaeg

substantiivi

1. Vuoden aikana toistuva jakso, joka liittyy sään ja luonnon muutoksiin.

   Suomessa on neljä vuodenaikaa: talvi, kevät, kesä ja syksy.

Mitä tarkoittaa

Vuodenaika tarkoittaa vuoden aikajaksoa, joka on yleensä sidottu tiettyihin sääolosuhteisiin ja luonnon ilmiöihin. Esimerkiksi Suomessa erotellaan neljä vuodenaikaa: talvi, kevät, kesä ja syksy. Jokaisella vuodenaikalla on omat erityispiirteensä, kuten lämpötilat, sademäärät ja luonnon kasvillisuus. Lisäksi vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat ihmisten elämää ja toimintaa, kuten viljelyyn, pukeutumiseen ja vapaa-aikaan.

Käännökset

Läheisiä sanoja

aasimaisesti, aasimaisuus, aasinpotku, aasinsilta, aatami, aataminaikainen