Ritter
substantiivi
-
ritari; keskiaikainen soturi, joka oli yleensä ylhäistä syntyperää ja palveli kuningasta tai muuta hallitsijaa.
Ritarit taistelivat kunnian ja maineen puolesta.
Mitä tarkoittaa
Ritari on keskiaikainen soturi, joka oli usein osa aatelistoa ja toimi sotilaallisessa tai hallinnollisessa roolissa. Ritarit saivat yleensä hevoset ja aseet, ja heidät koulutettiin taistelemaan sekä taistelussa että turnajaisissa. Ritarikunnat ja -rituaalit olivat keskeisiä elementtejä keskiaikaisessa Euroopassa, ja ritarikunnat saattoivat myös liittyä uskontoihin tai poliittisiin tavoitteisiin. Ritarien elämäntapa ja arvot, kuten lojaalisuus, rohkeus ja kunnia, ovat jääneet elämään monissa tarinoissa ja myyteissä.
Käännökset
| englanti |
knight |
Sitaatit
"Selma:' Hei, sinä et ole John ritter!"
Läheisiä sanoja