Knacken
substantiivi
-
kova ääni, joka syntyy jonkin rikkoutumisesta tai murtumisesta
Kuulin äkillisen knacken, kun puu kaatui maahan.
Mitä tarkoittaa
Knacken on saksankielinen sana, joka tarkoittaa ääntä, joka syntyy, kun jokin murtuu tai rikkoutuu. Se voi viitata esimerkiksi puun katkeamiseen, luun murtumiseen tai muuhun vastaavaan tapahtumaan, jossa syntyy terävä ja kova ääni. Knacken voi myös liittyä erilaisiin mekaanisiin ääniin, jotka syntyvät koneiden tai laitteiden käytön yhteydessä. Ääni on tyypillisesti lyhyt ja äkillinen.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä to make a cracking sound
puhekieltä to sleep
|
Riimisanakirja
knacken rimmaa näiden kanssa:
ken, ehken, iän kaiken, iankaiken, kesken, kahden kesken, äsken