Päivitä sanakirjasi

Knacken

substantiivi

  1. kova ääni, joka syntyy jonkin rikkoutumisesta tai murtumisesta

    Kuulin äkillisen knacken, kun puu kaatui maahan.

Mitä tarkoittaa

Knacken on saksankielinen sana, joka tarkoittaa ääntä, joka syntyy, kun jokin murtuu tai rikkoutuu. Se voi viitata esimerkiksi puun katkeamiseen, luun murtumiseen tai muuhun vastaavaan tapahtumaan, jossa syntyy terävä ja kova ääni. Knacken voi myös liittyä erilaisiin mekaanisiin ääniin, jotka syntyvät koneiden tai laitteiden käytön yhteydessä. Ääni on tyypillisesti lyhyt ja äkillinen.

Käännökset

englanti puhekieltä to make a cracking sound

Die Wurst knackte beim Reinbeissen. – The sausage made a cracking sound when bitten.

puhekieltä to crack

Er knackte die Nuss. – He cracked the nut.

puhekieltä to crack

Sie knackte den Code. – She cracked the code.

puhekieltä to pick (a lock)
puhekieltä to sleep

Mach nicht solchen Lärm, er knackt gerade.''

Riimisanakirja

knacken rimmaa näiden kanssa:

ken, ehken, iän kaiken, iankaiken, kesken, kahden kesken, äsken

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro