urakka

urakka

substantiivi

  1. liiketalous kiinteään hintaan tehtävä laajuudeltaan tarkoin määritetty, usein vaativa työ, urakkatyö, jonka aikataulu on sovittu urakkaehdoissa

Esimerkkejä urakka sanan käytöstä:

Olipa haastava 'urakka', mutta voitimme ajassa.

Alkuperä
slaavilainen (puola, venäjä). Englanniksi toil

Liittyvät sanat: vasa, vuorso, hirvas, kunteus, kosotus, maakkana, nimiloppu

Mainittu sivuilla

tinki
huh
aikaurakka
lakkoehto
viisivuotinen

Synonyymisanakirja: urakka

urakka

  1. ansiotyö, ansiotyö, ansiotyö.

Katso synonyymisanakirja

Slangisanakirja: urakka

Slangi.net

Riimisanakirja: urakka

urakka rimmaa näiden kanssa:

  1. aikaurakka, aliurakka, kuutamourakka, rakennusurakka, sähköistysurakka, päiväurakka, sähköurakka, työurakka...

Katso riimisanakirja

Käännökset: urakka

urakka englanniksi

Katso urakka englanniksi

Kommentit

Läheisiä sanoja

urahöylä
urakehitys
urakierto
urakka
urakkapalkka
urakkasopimus