tunnustaja

tunnustaja

substantiivi

1. arvonimi niille alkukirkon kristityille, jotka tunnustivat uskonsa vainojen aikana, mutta joista ei tullut marttyyreitä

2. jonkin uskonnon seuraaja

Mainittu sivuilla

hindu
protestantti
taolainen
muslimi
šintolainen

Synonyymisanakirja: tunnustaja

tunnustaja

1. vekselin tunnustaja.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: tunnustaja

tunnustaja rimmaa näiden kanssa:

1. edustaja, olympiaedustaja, kauppaedustaja, kongressiedustaja, myyntiedustaja, kansanedustaja, rivikansanedustaja, eurokansanedustaja, yksinedustaja, maallikkoedustaja...

Katso riimisanakirja

Käännökset: tunnustaja

tunnustaja englanniksi

confessor, acceptor

• acceptor

• adherent

• confessor

Katso tunnustaja englanniksi

kreikka
ομολογητής (m)

Kommentit

Läheisiä sanoja

tunnussävel
tunnussävelmä
tunnustaa
tunnustaja
tunnustamaton
tunnustautua