sovittelu

sovittelu

substantiivi

1. rikos- ja riita-asioissa käytetty menettely, jossa rikoksen tai riidan osapuolille järjestetään mahdollisuus puolueettomien sovittelijoiden välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti ja auttaa osapuolia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut ja keinot rikoksesta tai riidasta aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi.

Esimerkkejä sovittelu sanan käytöstä:

Aloiteen sovittelusta voi tehdä rikoksesta epäilty, uhri, poliisi- tai syyttäjäviranomainen taikka muu viranomainen.

Mainittu sivuilla

kompromissi
avioliittoneuvonta
työriita
halu

Synonyymisanakirja: sovittelu

sovittelu

1. lepyttely, välitys, välitystuomarin päätös, välitystuomio, sovintomenettely.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: sovittelu

sovittelu rimmaa näiden kanssa:

1. ohittelu, uhittelu, lajittelu, käsinlajittelu, luokittelu, laatuluokittelu, valittelu, surunvalittelu, huolittelu, sommittelu...

Katso riimisanakirja

Käännökset: sovittelu

sovittelu englanniksi

conciliation, propitiation, arbitration

• conciliation, mediation

• adjustment, fitting

Katso sovittelu englanniksi

romania
mediere (f)

venäjä
посре́дничество, медиа́ция (f)

Kommentit

Liittyvät kysymykset

Mitä tarkoittaa sovittelu?

Läheisiä sanoja

sovitteleva
sovittelevasti
sovittelija
sovittelu
sovitteluehdotus
sovitteluesitys