sijamuoto

sijamuoto

substantiivi

  1. kielitiede sija, yksi nominien taivutuskategorioista (muita ovat luku ja suku); käytetään myös muiden sanaluokkien, kuten adverbien ja verbien, nominaalimuodoille

Esimerkkejä sijamuoto sanan käytöstä:

'Sijamuoto', sija, on taivutuskategoria, jonka edustajilla ilmaistaan nominilausekkeiden erilaisia syntaktisia ja semanttisia suhteita lausumassa.

Mainittu sivuilla

kaasus
keinonto
lokatiivi
kohdanto
eksessiivi

Synonyymisanakirja: sijamuoto

sijamuoto

  1. sija, kaasus.

Katso synonyymisanakirja

Riimisanakirja: sijamuoto

sijamuoto rimmaa näiden kanssa:

  1. sekamuoto, aikamuoto, sanamuoto, persoonamuoto, proosamuoto, toimintamuoto, hiontamuoto, kuntamuoto...

Katso riimisanakirja

Käännökset: sijamuoto

sijamuoto englanniksi

case

Katso sijamuoto englanniksi

ranska
cas (m), cas grammatical (m)

saksa
Endung (f), Fall (m), Kasus (m)

kreikka
πτώση (f)

unkari
eset, ejtés

italia
caso (m)

latina
casus (m)

puola
przypadek (m)

romania
caz

venäjä
паде́ж (m)

ruotsi
kasus

Kommentit

Liittyvät vastaukset

Mikä on sanan sijamuoto -nen päätteisissä sanoissa? Virtanen Kauhanen. Mikkonen, Mattinen jne. ?

Liittyvät kysymykset

Mikä on sijamuoto?
Objektin oma sijamuoto?
Sijamuoto sanalle sysytetään?
Mikä sijamuoto on kailottaminen?
Mikä on niihin sijamuoto?

Läheisiä sanoja

sijaisuus
sijaisvanhempi
sijaita
sijaluku
sijapääte
sijata