ruokakello

ruokakello

substantiivi

  1. maatalon katolle tai ulkoseinään sijoitettu soittokello, jolla emäntä saattoi ilmoittaa ulkona työskentelevälle väelle ruoan olevan valmis nautittavaksi

Liittyvät sanat: vellikello

Mainittu sivuilla

vellikello

Synonyymisanakirja: ruokakello

ruokakello

  1. kello, kulkunen, tiuku.

Katso synonyymisanakirja

Esimerkit: ruokakello

Vielä toisen punaisen talon kupeella, jossa oli ruokakello kahden katetun punaisen hirren välissä, kengitettiin hevosta.

Riimisanakirja: ruokakello

ruokakello rimmaa näiden kanssa:

  1. työaikakello, hiekkakello, kaulakello, munakello, aisakello, iltakello, kultakello...

Katso riimisanakirja

Käännökset: ruokakello

ruokakello englanniksi

dinner bell

Kommentit

Läheisiä sanoja

ruokakaappi
ruokakauppa
ruokakellari
ruokakello
ruokakomero
ruokakori