puutarhakeinu

puutarhakeinu

substantiivi

  1. erityisesti ulkona käytettäväksi suunniteltu, tavallisesti jalkatuella tai ritilämäisellä lattialla ja joskus myös katoksella varustettu riippukeinu, jossa on tyypillisesti usean henkilön istuttava selkänojallinen penkki tai kaksi, jolloin istumasuunnat ovat vastakkain

Mainittu sivuilla

pihakeinu
talviteloiltaan
talviteloilta
talviteloilleen
talviteloille

Riimisanakirja: puutarhakeinu

puutarhakeinu rimmaa näiden kanssa:

  1. pihakeinu, nuorakeinu...

Katso riimisanakirja

Kommentit

Läheisiä sanoja

puutarhakalusto
puutarhakasvi
puutarhakaupunki
puutarhakeinu
puutarhalapio
puutarhaletku